maanantai 4. huhtikuuta 2016

Islamin marssi ja Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa


Äsken palatessani kauppareissulta pitkin Kupittaankatua osuin risteyksessä yksiin monikymmenpäisen matujoukon kanssa, joka valui kohti keskikaupunkia ja oli tulossa ilmeisesti Mäntymäen hätämajoitusyksiköstä. Kelit ovat lämpenemään päin, ja se alkaa näkyä... Kaikki olivat parikymppisiä sällejä ja ulkonäöstä päätellen (sekä sen vähän perusteella, mitä kielestä ehdin saada selkoa) afgaaneja. Sydän mustana ja sielu itkien seurasin syrjäsilmällä karavaanin matkaa, ja mieleni täytti alakuloinen varmuus siitä, että nuo ovat tulleet jäädäkseen. Matujen palautusten Kreikasta Turkkiin pitäisi alkaa tänään. Kuinka niissäkin käynee, jää nähtäväksi. Minä epäilen.

Seuraavassa käännökseni Boulevard Voltairessa eilen ns. quasimodo-sunnuntaina julkaistusta jutusta. Kirjoittaja on nimeltään Martin Peltier. Vainoharhaista tekstiä? Ehkä. Tai sitten ei…

"Tänään, ensimmäisenä pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina, luettiin messussa lukukappale p. Johanneksen Ilmestyskirjasta. Siinähän Patmokselle karkotettu evankelista lähestyy veljiään seitsemän vähäaasialaisen seurakunnan piirissä. Mainitut seurakunnat ovat aakkosjärjestyksessä seuraavat: Efesos, Filadelfia, Laodikea, Pergamon, Sardes, Smyrna ja Thyatira. Ne kaikki mahtuivat sellaisen epäsäännöllisen suorakaiteen muotoisen alueen sisään, jonka pisimmällä sivulla on pituutta kolmisensataa kilometriä. Nykyään näistä vähäaasialaisista paikalliskirkoista ei ole jäljellä mitään; saman voi jo sanoa niiden pohjoisafrikkalaisista sisarkirkoistakin, ja myös Egyptin, Syyrian ja Mesopotamian ikivanhat kirkot tyhjenevät kiihtyvällä vauhdilla.   
Islam on luonteeltaan valloittajauskonto, ja kaikki sen valtapiiriin joutuva ei-islamilainen on lopulta tuomittu häviämään juurineen. Ranska oli pitkän aikaa Lähi-idän kristittyjen tunnustettu suojelija, ja niin kauan kuin Ranska oli vahva, myös Orientin muslimimaiden kristittyjä vähemmistöjä suvaittiin, vaikka ne olivatkin alistetussa asemassa. Arabinationalistisen ja sosialismiin vivahtavan irakilaisen Ba'ath-puolueen pääteoreetikko, itsekin kristityn kotitaustan omaava syyrialainen Michel Aflaq, lähti siitä, että kristityillä vähemmistöillä on olemassaolon oikeutensa näissä maissa. Mutta anglosaksisen maailmanpolitiikan radikaalimuslimeja suosiva linja ja USA:n taannoiset sotaseikkailut Lähi-idässä ovat lyöneet viimeisen naulan alueen kristittyjen arkkuun.       
Nyt on kyse siitä, mitä Euroopassa tulee tapahtumaan. Niin Bosniassa kuin Kosovossakin Yhdysvallat on suosinut muslimihallitusten valtaannousua. Yhdysvaltain ja NATOn nöyränä renkinä Euroopan unioni taas on avannut rajansa invaasiolle. Huvittavaa kyllä, Eurooppaan tullaan Smyrnan ja Khioksen kautta; ensin mainittu paikkakuntahan oli yksi Ilmestyskirjan seitsemästä seurakunnasta, ja toisessa taas nähtiin 1800-luvun alussa yksi hirveimmistä ottomaaniturkkilaisten toimeenpanemista kristittyjen joukkomurhista. 
Usein näkee verrattavan nyt käynnissä olevaa Euroopan invaasiota myöhäisantiikin kansainvaelluksiin. Mutta se on virhe. Kansainvaellukset olivat paljon hitaampia ja vähemmän massiivisia väestönsiirtoja kuin tämä nyt käynnissä oleva vaellus. Ja, mikä tärkeintä, ryöstösaalis mielessään liikkeelle lähteneet germaaniheimot sulautuivat valloittamiensa maiden vanhempiin väestöihin nopeasti ja suuremmitta ongelmitta. Sen sijaan tämä nykyinen invaasio muistuttaa paljon enemmän 600-luvun tapahtumia Lähi-idässä. Kaupunkeja ei siellä mainittavasti hävitetty, mutta vanha sivilisaatio katosi kuin neutronipommin jäljiltä ja väestö vaihtui perusteellisesti, tai sikäli kuin ei vaihtunut, alistui täydellisesti. Näin toimii valloitushaluinen islam. Sen pahempi niille kirkoille, jotka sen valtapiiriin päätyvät."

    

2 kommenttia:

  1. Mitäs tuohon voi sanoa, tältä se minustakin näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kaikki riippuu siitä, saako Eurooppa aivan lähitulevaisuudessa aikaiseksi ryhtiliikkeen, joka riittää pysäyttämään meneillään olevan kehityskulun. Ellei näin käy, niin Monsieur Peltierin pahat aavistukset tulevat toteutumaan muutamassa vuosikymmenessä.

      Poista