tiistai 5. tammikuuta 2016

Uimakoulutusta Saksanmaalla


Arviolta enemmän kuin tuhat mitä ilmeisimmin aivan äskettäin maahan tullutta ja pääosin arabitaustaista siirtolaista pitivät uudenvuodenyönä lystiä Kölnin rautatieasemalla. Känniset matut aiheuttivat useita tahallisia vaaratilanteita räjähteillä ja ilotulitteilla. Lisäksi he ahdistelivat paikalle osuneita saksalaisia naisia monin tavoin, enimmäkseen seksuaalisesti. Hyvin karkean lääppimisen ja raiskausuhkailujen kohteiksi joutui kymmeniä naisia. Osalta uhreista revittiin vaatteita päältä ja ainakin joitakin aivan selviä raiskauksia tapahtui. Monilta ryöstettiin myös omaisuutta.

Saksassa yhä vallitsevasta poliittisen korrektisuuden lamauttamasta ilmapiiristä kertoo se, kuinka jähmeästi tieto tästä hyvin keskeisellä paikalla ja lukemattomien silminnäkijöiden todistamasta yli tuhannen matun harjoittamasta perseilystä levisi virallisiin tiedotusvälineisiin. Mutta levisihän se kuitenkin, hitaasti mutta varmasti, ja mm. valtakunnallinen laatulehti Frankfurter Allgemeine Zeitung raportoi asiasta tänään tiistaina näin ja näin. Lehden mukaan poliisin pidättämillä epäillyillä oli kaikilla tuoreet Saksan maahanmuuttoviranomaisten myöntämät tilapäiset oleskeluluvat. Poliisin mukaan uudenvuodenyönä koetussa väkivallassa on kyse aivan ennenäkemättömistä mittasuhteista. ”Tällaisesta meillä ei ole aikaisempaa kokemusta” (So etwas kennen wir bisher nicht). 

No, alkakaa totutella. Vai pitäisikö sanoa: ”opetelkaa uimaan...” Asiasta voi lukea englanniksi mm. täältä. Kas kummaa, näkyy tuo juttu läpäisseen uutiskynnyksen meilläkin.

***
(edit. klo. 17:55)
Tiedot ovat aamusta jonkin verran tarkentuneet. Tehdään nyt tähän semmoinen oikaisu, että loppuun viedyistä raiskauksista ei ilmeisesti voi puhua monikossa, kuten ylempänä tein; eli "vain" yksi teko näyttää olleen ihan sitä itseään; mikä helpotus!...

Köln ja varsinkin sen päärautatieaseman ympäristö on tuttu paikka minulle kuten luultavasti useimmille oman interrail-sukupolveni jäsenille. Aivan rautatieaseman vieressä sijaitsee kaksi symbolisesti hyvin merkittävää kohdetta. Toinen niistä on Roomalais-germaaninen museo, johon on tallennettu hieno kokoelma näiden seutujen kaksituhatvuotista yleiseurooppalaista historiaa; ellen nyt aivan väärin muista, niin juuri siellä näin aikoinani elämäni ensimmäiset aidot roomalaisesineet. Toinen perinnekohde on tietenkin Kölnin katedraali, jonka merkitystä ei tarvinne sen kummemmin perustella. Näiden muukalaisten elukoiden riehuminen tällaisessa identitaarisesti äärimmäisen rikkaassa ympäristössä tekee jotenkin käsinkosketeltavaksi tunteen siitä, että Eurooppa on hyökkäyksen kohteena.     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti