perjantai 29. tammikuuta 2016

Pohjoismaiden turvapaikkapolitiikka herättää ihmetystä


Ruotsin ja Suomenkin arviot tänä vuonna mahdollisesti karkotettavien matujen määrästä hämmästyttävät Ranskassa. Svea-Mammahan kaavailee epäävänsä turvapaikka-oikeuden jopa puolelta viime vuoden invaasiossa maahan tulleilta eli noin 80 000 onnenonkijalta. Ruotsin imussa myös Suomi siis läpäisi uutiskynnyksen. Suomen kohdalla karkotettavien absoluuttinen määrä olisi noin 20 000 henkeä, mikä on suhteellisesti enemmän kuin Ruotsissa. Ranskalainen bloggaaja ihmettelee pohjoismaalaisten päättämättömyyttä: ”He eivät tiedä itsekään, mitä tahtovat” (Ils ne savent pas ce qu’ils veulent…); lisäksi kyseinen bloggaaja, Yves Daoudal, on lyhyessä päivityksessään sitä mieltä, että Pohjolan sinisilmäiset olmit olisivat vain hieman aikaisemmin toivottaneet avosylin tervetulleiksi joka ikisen halukkaan tulijan ja peräti tahtomalla tahtoneet aina vain lisää. Tämä on luonnollisesti pötyä jopa ruotsalaisten kohdalla, ja Pohjanlahden tällä puolen siirtolaiskriisin ollessa huipussaan päällimmäisenä vallitseva tunne (kaikkein kajahtaneimpia suvakkeja lukuun ottamatta) oli ilman muuta lähinnä hämmennys ja epäusko.

Itse uutinen on tietenkin erinomainen. Vaikka jokseenkin varmana voi pitää sitä, että läheskään kaikki aiotut 20 000 palautusta eivät tule onnistumaan, niin jo julkilausuttu yritys siihen suuntaan on lupaava signaali. Epäilemättä keskuudessamme elävien yhteistoimintamiesten (ja varsinkin –naisten…) joukko jo valmistautuu kaikin keinoin hidastamaan ja sabotoimaan karkotuksia sekä suojelemaan ja kätkemään karkotuspäätöksen saaneita "paremman elämän" etsijöitä.          

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti