perjantai 25. syyskuuta 2015

Putin - (post)kristillisen lännen turva?


Vladimir Putin on vuosien ajan yrittänyt markkinoida itseään ja johtamaansa Venäjää jonkinlaisena Euroopan kristillisten perinteiden pelastajana postmodernistiselta relativismilta, LGBT-kulttuurilta ja ylipäätään kaikenlaiselta ääridemokraattiselta vouhotukselta. Tässä ei ole mitään uutta. Jo 1800-luvun slavofiilit tunsivat tämän strategian. Lukekaa Dostojevskia: jos Karamazovin veljekset tai Riivaajat tuntuvat liian raskailta, aloittakaa kirjailijan esseistä ja lehtiartikkeleista (niitäkin on muistaakseni suomennettu).

Putinin viestissä on kieltämättä tiettyä vetovoimaa, ja moni läntinen konservatiivi / traditionalisti onkin langennut Kremlin seireeninlauluihin niin meillä, Ranskassa kuin Yhdysvalloissakin. Suomessa muuan nimeltä mainitsematon mutta surullisen kuuluisa desantti on viime päivinä aktivoitunut spämmäämään blogeissaan jopa monikulttuurisuudenvastaisin tunnuksin ja houkuttelemaan muslimi-invaasion pelästyttämiä suomalaisia kansallismielisiä Venäjän leiriin. Hölmö uskokoon.

Ranskassa erityisesti Front national on tuntenut vetoa itään päin. Valitettavasti. Putinisteja on paljon myös Boulevard Voltaire –verkkolehden kirjoittajissa. Mutta onneksi kaikki eivät ole. Seuraavassa järjen äänellä puhuu Julien Langella, jonka eilen (24.9.) julkaistun jutun alkuperäinen otsikko kuuluu suomeksi: ”Putin Euroopan islamisaation rikoskumppanina”… Langellan kirjoituksen lähtökohtana on toissapäivänä 23.9. Moskovassa käyttöön vihitty uusi jättiläismäinen moskeija. Käänsin jutun tähän.     

"Euroopan suurin moskeija on juuri vihitty käyttöönsä erittäin juhlavin menoin Moskovan historiallisessa keskustassa. Se onkin melkoinen kompleksi: yhteensä 19 000 m2 lattiapinta-alaa kuudessa kerroksessa, tilaa 10 000 rukoilijalle, neljänkymmenenkuuden metrin korkeuteen kohoava kupoli, kirjasto, museo ja jopa hotellihuoneita! Venäjän muftien neuvosto on niin ikään ilmoittanut avaavansa koraanikoulun ja kulttuurikeskuksen samoihin tiloihin. Kyseessä ei siis ole pelkkä rukoushuone, vaan suorastaan 'pyhän Venäjän' sydämeen noussut islamin suurlähetystö.   
Moskeija saa kiittää valmistumisestaan Suleyman Kerimovin kaltaisten liikemiesten avokätisyyttä. Kerimov on Dagestanin edustaja Venäjän federatiivisessa neuvostossa. Hänet tunnetaan 'Venäjän rikkaimpana virkamiehenä' ja hänen nimensä on yhdistetty lukuisiin skandaaleihin; Kerimov toimii myös Kremlin ja Wall Streetin välimiehenä… Moskovan moskeijahankkeessa on lusikkansa sopassa myös Palestiinan presidentillä Mahmud Abbasilla, samoin Eurooppaan nyt suuntautuvaa laittomien siirtolaisten invaasiota ohjailevalla Turkilla. Presidentti Recep Tayyip Erdoǧan, joka on tehnyt venäläisen kollegansa kanssa tiivistä yhteistyötä mm. maiden yhteisen Turkish Stream –kaasuputkihankkeen tiimoilla, kuului itsestään selvästi moskeijan vihkiäisjuhlien kutsuvieraisiin. Olisikohan Vladimir Putin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja käsitellyt turkkilaisen vieraansa kanssa akuuttia siirtolaiskysymystä? Tuskinpa vain, sillä kysymyksen esiin nostaminen olisi vain ärsyttänyt tätä Venäjän tärkeää kauppakumppania. Mediahuomiota keräävien ristinmerkkien ja machoilevan julkisivunsa takana Venäjän johtajaa ohjailevat vallan ja rahan realiteetit… 
Mitä Venäjän ortodoksisen kirkon edustajiin tulee, he pitivät samantyylisiä puheita kuin tietyt meikäläisetkin piispat: 'Muslimeilla on legitiimi paikkansa meidän yhteiskunnassamme', selittää Moskovan patriarkaatin lehdistövastaava Vsevolod Tshaplin. 'Siksi heille täytyy rakentaa uusia moskeijoita, jotka ovat avoimia ja (läpi)näkyviä.' Vladimir Putin puolestaan julistaa, että 'tästä moskeijasta käsin tullaan levittämään humanistisia ideoita ja muita todellisen islamin arvoja', joita ISIS on 'vääristellyt'. Putin hehkuttaa melkein kuin joku Bernard-Henri Lévy meillä: 'Venäjä on moniuskontoinen maa, eikä voi liikaa korostaa, että islam on yksi perinteisistä uskonnoistamme'. Ilmankos muslimit voivat kenenkään estämättä vallata Moskovan kadut aïd-juhlansa aikaan – aivan kuten meillä Ranskassa!   
Islamista tulee Venäjän suurin uskontokunta vuoden 2050 paikkeilla. Mutta Vladimir Putinia tämä ei näytä huolettavan. Joulukuun 16. päivänä 2010 Putin julisti Venäjän televisiossa iloisesti, että 'idän ortodoksinen kristinusko on joidenkin uskontotieteilijöiden mukaan lähempänä islamia kuin katolisuutta'. Se saattaakin selittää ne AED:n (ahdingossa olevien paikalliskirkkojen avustusjärjestö) havainnot, joiden mukaan Ukrainan katolilaisia vainotaan venäläismielisten separatistien haltuun joutuneilla alueilla… Ranskan Putin-mielisten katolilaisten kannattaisi ehkä kantaa hieman enemmän huolta vainotuista itäslaavilaisista uskonveljistään - ja muutenkin tulla tolkkuihinsa Putinin suhteen.   
Vladimir Putinilta meidän ei kannata odottaa mitään, hän on oligarkki muiden joukossa. Meidät eurooppalaiset on tungettu venäläisen, amerikkalaisen ja islamilaisen imperialismin väliin. Me joko pelastumme yksin ja vain omassa varassamme – tai sitten tuhoudumme." 

Moskovan uusi moskeija (havainnekuva)

7 kommenttia:

  1. Erinomaista, jotkut sentään jaksavat muistuttaa tästäkin. Surullista, että niin moni niin sanotun konservatiivisen leirin edustaja ei kykene tai tahdo nähdä Venäjän bluffin läpi. Jotkut vakavalla naamalla puhuvat maasta jonain kristillisten tai perinteisten arvojen viimeisenä linnakkeena, joka olisi luonnolinen liittolaisemme. In your dreams.

    Venäjä on vihollisemme, eikä siitä muuksi muutu (ainakaan lähitulevaisuudessa). Sanon tämän toteamuksena, ilman sen kummempaa halveksuntaa. Epäilemättä vihaankin Venäjää monin tavoin ja pelkäänkin sitä. Sääli sinänsä, sillä maalla on ihailtava kulttuuriperintö. Mikäs sen parempaa, jos Venäjä oikeasti olisi ystävämme. Mutta moinen lienee utopiaa, imperiumit eivät koskaan ole kohdelleet pienempiään kumppaneina vaan vasalleina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Ihan varmaan noin. Mutta kuka sitten olisi ystävämme, tai se klassisen konservatiivin ystävä? Euroopasta eikä rapakon toiselta puolen taida ehdokkaita oikein löytyä. Taitavat löytyä kaukaa Itä-Aasiasta saakka, koska siellä sellainen ajattelu, mikä täällä tuomitaan kamalaksi nationalismiksi ja rajojen sulkemishalukkuudeksi on siellä ihan mainstreamia ja tavanomaista keskiluokan kulttuurista ajattelua, paikallista sosiaalidemokatiaa. Puhun nyt esim. Japanista. Miksen myös Kiinasta.

      Itse en osaa Venäjää pelätä. Edes Putinia. Pitää arvaamattomana ja vaarallisenakin kyllä. Ja syynä varuilla oloon. Mutta eipä tuolta Vuoksen yli näytä kukaan olevan tulossa kuten maassamme ja varsinkin somessa fabuloiden fobioidaan, raja vuotaa sen sijaan läpimurronkaltaisesti ihan toisella joella, lännessä, pohjoisessa. Pakolaisperheet on pakko ottaa turvaan, mutta keitä siellä on joukossa saattaa olla vielä ikävä yllätys. ISIS:stä pelkään. Jalkapallon MM-kisoihin valmistautuvaa Venäjänmaata en. Mikä on tilanne 2020-luvulla sitä en tietenkään tiedä. Putinin hallinto on, kuten sanoin, arvaamaton.
      Haluaisin kuitenkin että Suomella olisi jokin muu turvatakuu kuin EU-Schengen-NATO -USA -hybridi. Aika pimeä järjestelmä jonka motiiveja on kenenkään vaikea hallita tai tunnistaa ja jonka alla Suomen sananvalta ei olisi edes teoreettista. Ehkä Suomi pitääkin siirtää Hokkaidon saarelle?

      jk

      Poista
    2. Venäjä valtiona on luonnostaan vihollisemme, kuten se on kaikkien pienten naapurikansojensa vihollinen. Siitä ei todellakaan voi olla montaa mieltä. Mutta venäläiset ihmisinä eivät välttämättä ole - tietenkään. Yksityiset venäläiset ihmiset koen noin yleisesti ottaen huomattavasti sympaattisempina tapauksina kuin esim. amerikkalaiset keskimäärin.

      Poista
    3. Ihan samaa mieltä jenkeistä ja venäläisistä ja myös tuosta valtiollisesta uhasta. Historia sen kertoo. Yli parikymmentä kertaa hyökkäys on tullut idästä, yhden ainoan kerran lännestä Krinin sodan aikana. ja silloinkin meitä ammuttiin lähinnä muodon vuoksi.

      Kuitenkin nyt on tilanne että Venäjän koetut uhat ovat jääneet kokonaan toteutumatta mutta muut uhat (joihin viittasin) ovat toteutumassa. NATO ei siinä auta. Päinvastoin, saattaa jopa kiihdyttää tahtia. Suomi turvasi vuosina 1945 -1990 -luvulle saakka laukaustakaan ampumatta oman itsenäisyytensä paljon pelottavamman kommunistisen Venäjän, NL:n, naapurina Paasikiven ja Kekkosen politiikalla. Kunniasta se ei ollut mutta lopputulos oli täydellinen. Noina vuosikymmeniä Suomi oli myös todellinen Suomi eikä se mikä se on nyt lännelle täysin avautuneena. Kyllä minä pidän Kekkos-Suomea parempana paikkana suomalaiselle, itselleni ainakin, kuin Schengen-Suomea. Venäläisten kanssa tulee suomalainen kyllä toimeen. Eli tarkkana Venäjän kanssa, mutta jäitä hatussa kuitenkin. Jos EU:n ja Schengenin ja euron jälkeen juoksemme russopaniikissa vielä Natoonkin niin mitähän meistä on sen jälkeen enää jäljellä? Tämä perusteena sille miksi en putinmörköilyn kelkkaan lähde ennen kuin sille on muita syitä kuin Rasmussenin polittinen mukaanhoukuttelu tai iltapäivälehtien lööppitehtailu. Venäjäpaniikki on osa natokampanjaa, se on ihan ilmiselvää.

      Mutta totta kai. Putin ei ole meidän kaveri. Se on ihan selvä.
      jk

      Poista
  2. Joku sanoi joskus, että valtioilla ei ole pysyviä ystäviä, on vain etuja. Tilanteen mukaan ollaan liittolaisia tai vihollisia. Iso-Britannia julisti Saksalle sodan, kun Molotov-Ribbentrop sopimuksen solmittuaan Saksa hyökkäsi Puolaan. Saksan sopimuskumppani Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan pari viikkoa myöhemmin, mutta sille Iso-Britannia ei julistanut sotaa. Turvatakuu koski vain Saksaa. Sodan jälkeen Puola jäi Neuvostoliiton leiriin ja menetti vapautensa.

    Putinin Venäjä ajaa omia etujaan. En yhtään yllättyisi, jos se olisi tämän pakolaisaallon takana. Venäjälle tästä on vain etua. Nyt Euroopan päättäjillä on muutakin kiisteltävää kuin eurokriisi ja Ukraina. Mistähän Putin keskustelee Erdoganin kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mistähän Putin keskustelee Erdoganin kanssa?"

      Luultavasti juuri tuosta kaasuputkesta. Sen lisäksi he keskustelivat lähes varmasti myös Syyriasta. Hämmästyisin, ellei myös Krimin tilanne olisi noussut esiin; tuon niemimaan alkuperäisväestö (tai sellaisen lähin vastine nykytilanteessa) eli Krimin tataarit ovat osmaniturkkilaisten lähisukukansa ja lisäksi heidän muodostamansa Krimin kaanikunta oli pitkään vasallisuhteessa Korkeaan Porttiin (siis Osmanien sulttaanikuntaan). Sekä Syyria että Krim hiertävät Venäjän ja Turkin välejä, mikä on hyvä uutinen meille eurooppalaisille.

      Poista
  3. Hyvä näkökulma. Kuulun useisiin maahanmuuttovastaisiin ryhmiin ja siellä huudellaan Putinia apuun joka päivä. "Putinistit" on hyvä sana

    Minua kiinnostaa, että mikähän on Venäjän etu. Jos Putin ajaa Venäjän etua, niin mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

    VastaaPoista