perjantai 14. elokuuta 2015

Historiallinen Saint-Denis multikulturalismin uhrina


Viitisen vuotta sitten kirjoitin tähän blogiin pari juttua Saint-Denis’n basilikasta, siis tämän ja varsinkin tämän. (Tuo jälkimmäinen kirjoitus on multikulttuurisuusteeman kannalta tärkeämpi.) Tänään huomasin, että Boulevard Voltaire –verkkolehdessä oli hieman samanaiheinen Gabriel Robinin kirjoitus.

Jutun mukaan Saint-Denis’n kommunistinen pormestari Didier Paillard on ehdottanut Saint-Denis’n basilikan pohjoistornin jälleenrakentamista. Alun perin kaksitornisen pyhäkön pohjoisen tornin tuhosivat ensin salamat ja tornadot, lopulta inhimilliset laiminlyönnit viimeistelivät tuhon. Kieltämättä kirkko vaikuttaakin yksitornisena hieman muotopuolelta, ja ilmeisesti jo Viollet-le-Duc, koko kirkon restauraatiosta 1800-luvulla vastannut maineikas arkkitehti, suunnitteli sen jälleenrakentamista, mutta jostain syystä se jäi rakentamatta. Pormestari Paillardilla lienee sellainen taka-ajatus, että torni toisi lisää turisteja ja siten tuloja Saint-Denis’n kaupungille. Totta onkin, että seutu ei turisteja paljon houkuttele, mutta syyt siihen ovat aivan muualla kuin toveri pormestari ilmeisesti luulee. Ylle linkkaamissani omissa teksteissäni sivusin asiaa, ja samoilla linjoilla on myös Boulevard Voltairen Monsieur Robin.   

Käännän tähän Robinin jutun oleelliset pointit:

”On vaikea päättää, mitä tästä erityisen sensitiivisestä hankkeesta oikein pitäisi ajatella. Eräältä tuskalliselta toteamukselta ei kuitenkaan kukaan voi välttyä, ja sillä ei ole mitään tekemistä tuon hypoteettisen pohjoistornin rekonstruktiosuunnitelman kanssa. Saint-Denis’n basilika houkuttelee hyvin vähän vierailijoita niin suurenmoinen ja upea kulttuurimonumentti kuin onkin. Siellä käy hädin tuskin 100 000 vierailijaa per vuosi, siinä missä Pariisin Notre-Dame vetää puoleensa noin 150-kertaisen määrän, tarkemmin sanoen 14 000 000 henkilöä joka vuosi. Mistä moinen ero? Vastaus on yksinkertainen - ja opettavainen. Basilikan lähiympäristössä on näet havainnollisessa muodossa nähtävissä historiallisen Ranskan ja nyky-Ranskan yhteentörmäys; nyky-Ranskan monikulttuurisuus merkitsee moniongelmaisuutta, alituisia konflikteja, ja siitä pelosta, että tulisivat vahingossa houkutelleeksi turisteja suoraan väijytykseen, matkailualan viranomaiset eivät juurikaan mainosta Saint-Denis’tä. 
Ainoa vakavasti otettava hanke basilikan arvon palauttamiseksi olisi järjestyksen ja turvallisuuden tunteen palauttaminen sen lähiympäristöön. Mutta siihen projektiin tarvittaisiin poliittista rohkeutta ja hieman toisenlaiset aivot kun Saint-Denis’n kommunistisella pormestarilla on. Kävijämäärät eivät ala kasvaa ennen kuin ympäröivä departementti tervehtyy. Pois hämäräperäinen trafiikki ja huligaanit, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä Ranskan kuninkaiden viimeisen leposijan lähimaillakaan!”    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti