torstai 2. lokakuuta 2014

Isis ja äitis eli sananen käenpojista ja peippoemoista


Suomi-äiti valmistautuu kohtaamaan mahdollisesti traumatisoituneet uuden sukupolven sotaveteraaninsa tarjoamalla näille heidän tarvitsemaansa ammatti-apua. Näistä sankareista tietenkin on kyse. Hoivavietti on toki erityisen vahva kaikkien vähänkään kehittyneempien selkärankaisten naaraspuolisilla edustajilla. Näin on laita myös niillä peippoemoilla, jotka kaikella antaumuksellisella äidinrakkaudellaan paapovat vieraaseen ja de facto vihamieliseen lajiin kuuluvaa käenpoikaa. Jos todella pitää paikkansa se siellä täällä mediassa esiintuleva tieto, että "suomalaisille" ISIS-taistelijoille tarjotaan etuja, jotka on evätty mertentakaisissa rauhanturvahommissa traumatisoituneilta han-suomalaisilta veteraaneilta, niin ensin mainittujen vertaaminen käenpoikiin ei ole mitenkään kovin kaukaa haettua. 

Kerrataanpas vähän evoluutiobiologiaa käen lisääntymisstrategian osalta:

"Käki on pesäloinen [--]. Käkinaaras ei rakenna itse lainkaan pesää, vaan käy munimassa toisten lintujen pesiin jättäen haudonnan sekä ruokinnan isäntälajin huoleksi. Käki voi munia munansa myös sivummalla ja kuljettaa sitten munan toisen linnun pesään.[--]
Tietysti kaiken kaikkiaan on ihmeellistä se, että käki onnistuu munimaan muiden lintujen pesiin, kun kaikki linnut ovat yleensä omilla pesillään hyvin tarkkaavaisia ja suojelevat pesiään.[--]
Yleensä linnunpoikaset leimautuvat kasvattivanhempiinsa [--]. Käenpoikaset eivät leimaannu kasvattivanhempiinsa. Miksi näin ei käy, on vielä arvoitus." 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti