tiistai 25. helmikuuta 2014

Mannerheim-fiasko

Eilinen MOT-ohjelma oli hyvä. Mannerheim-elokuvan konkurssipesän setviminen herätti enemmän sääliä kuin vahingoniloa. Säälini suuntautui niihin hyvää tarkoittaviin patriootteihin, jotka olivat vilpitöntä isänmaallisuuttaan lähteneet mukaan tähän projektiin ymmärtämättä sen totaalisen epäisänmaallista, suorastaan rienaavaa luonnetta, jonka rinnalla Ylen taannoinen afro-Mannerheim oli täysin harmiton hupailu; tuota kenialaista travestiaa ja Harlinin projektia tulikin jo aikoinaan vertailtua mm. <täällä>.

Toisaalta en kyllä edelleenkään väsy ihmettelemästä, kuinka kukaan voi erehtyä ottamaan vakavasti parivaljakon Markus Selin ja Renny Harlin!? Ehkä emeritus-kenraali Kanninen, kustannusalan veteraani Reenpää ja muut tuossa hommassa siipensä polttaneet kulttuuri-ihmiset nyt vähän oppivat säätämään tutkaansa. Patriotismia on monenlaista, mutta Harlinin meriitit tällä saralla ovat pyöreä nolla: mitä muuta hän on tehnyt Suomen hyväksi kuin nuoleskellut yleisöä harjoittamalla imelää tuotesijoittelua, siis ripotellut siniristilippuja ja Finlandia-vodkapulloja kolmannen luokan Hollywood-tekeleisiinsä? Kuvaavaa kyllä, Harlin oli ainoa, joka nettosi tästä fiaskosta. 

Olen siis kuitenkin erittäin tyytyväinen siitä, että tämä hanke kaatui. Sillä taloudellisesti onnistuessaankin kansallisista suurmiehistä ja -naisista tehdyt ylikansalliset suurtuotannot epäonnistuvat taiteellisesti aina, väistämättä.     

5 kommenttia:

  1. Jep. Oikeastaan juuri tällaisten suurelokuvien tekeminen olisi YLE:n tehtävä. Suomessa on kuitenkin lahjakkaita ( tai no ainakin tarpeeksi lahjakkaita ) tekijöitä suurelokuvaankin, eikä sen välttämättä tarvitsisi olla äärimmäisen kallis ja viimeisen päälle teknistä loistoa.

    Toisaalta vaikuttaa hieman, että YLE ei ole kiinnostunut tekemään elokuvia kansallisista suurhenkilöistä ihan historiallisen draaman pohjalta, vaan enemmän kiinnostunut heihin liittyvistä pikkumaisuuksista.

    VastaaPoista
  2. Ihan mukiinmeneviä Mannerheim-tulkintoja on meillä jo nähtykin. Hyvin pienimuotoisia ne tietysti ovat tähän karille ajaneeseen projektiin nähden, mutta ei se koko ole kaikki kaikessa, tietenkään. Paavo Rintalan samannimiseen romaaniin perustuvan "Mummoni ja Mannerheim" -tv-elokuvan muistan hyvin hämärästi omasta varhaislapsuudestani jostakin tuolta 70-luvun taitteesta. Taisi olla Ylen tuotantoa.

    VastaaPoista
  3. Täysin samaa mieltä tästä. Renny Harlin ja Markus Selin edustavat minulle suomalaisen elokuvan paskastandardia. Aina, kun näen Solar Filmsin logon elokuvan alussa, sen pahempi elokuvalle.

    On sinänsä surullista, että suuri määrä rahaa ja vaivaa on mennyt totaalisen hukkaan. Se on kuitenkin yhtä varmaa kuin se seikka, että valmistuessaankin elokuva olisi ollut täysi fiasko. Harlinin kaltaisen moukan käsissä mikään muu lopputulos ei olisi voinut olla mahdollinen.

    Niin paljon kuin YLEä onkin parjattu (usein aiheestakin), tämän maan parhaat televisiotuotannot nykypäivänä ovat sen tuottamia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Niin paljon kuin YLEä onkin parjattu (usein aiheestakin), tämän maan parhaat televisiotuotannot nykypäivänä ovat sen tuottamia."

      Tottu puhut. Varsinkin ilman Teema-kanavaa tällä kielialueella elettäisiin television osalta kulttuurisessa erämaassa; kaupallisten kanavien ohjelmatarjonnan perusteella voitaisiin yhtä hyvin olla jossakin helvetin Minnesotassa tai Michiganissa.

      Poista
  4. Ainoa oikea ohjaaja maassamme lienee Klaus Härö. Jos Mannerheimista on tehtävä elokuva, on oikea mies siinä.

    Kaurismäki? Mies joka saa kirkolta humanismi-palkintoja jaktuvalla syötöllä vaikka fantasioi ihmisten tappamisesta, vasemmiston Walt Disney, ei, ei, ei.

    Louhimies, se kulttuurijengi sen ympärillä, "Levottomat" , liian lattea (sananmukaisesti).

    Härö jää.

    VastaaPoista