lauantai 7. joulukuuta 2013

Pisa-huolia muuallakin

Hiljattain julkistetut Pisa-tutkimuksen tulokset ovat puhuttaneet muuallakin kuin hieman pudonneessa Suomessa ja katastrofaalisella tavalla romahtaneessa Ruotsissa. Ranskalaisiakaan ei paljoa naurata, sillä maailman viidenneksi vahvimman talousmahdin 25:ttä sijaa tässä koulutusvertailussa voi hyvällä syyllä pitää täydellisenä epäonnistumisena. Syyllisiä etsitään. Vallassa olevan vasemmiston mielestä nykyhallintoa edeltänyt kymmenen vuoden oikeistovalta on vastuussa, tietenkin koska ”epätasa-arvo”...  

<Rioufol> on luonnollisesti toista mieltä:

Koulutuskatastrofista on vastuussa suurelta osin vasemmisto, sillä sen politrukit ovat hallinneet yksinvaltaisesti kansallista koulutuspolitiikkaa koko sodanjälkeisen ajan. [--] Juuri ”edistykselliset” ovat egalitaristiseen ja syrjinnänvastaiseen ideologiaan vedoten ohjanneet nykytilaan johtanutta kehitystä. Professori Jean-Paul Brighelli toteaa tämän päivän [keskiviikko 4.12.] Figarossa: ”[--] Nyt maksamme laskua niistä sosialistien koulutuspoliittisista linjauksista, joiden mukaisesti keskityttiin pedagogiikkaan [opetettavan aineen substanssin sijaan], nostettiin koululainen järjestelmän keskiöön sekä älyttömästi heikennettiin kieliopin painoarvoa ’arkikielisyyden’ hyväksi. Tehottomista opiskelumetodeista puhumattakaan.” La fabrique du crétin –kirjan (”Idioottitehdas”, 2005) kirjoittaja muistuttaa, että kuka tahansa 13-vuotias kiinalaiskoululainen on ”vastaavalla tasolla matematiikassa kuin ranskalainen yliopisto-opiskelija”. Kulttuurimme taantumisen pitäisi mobilisoida oikeisto toimimaan.   
   Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Omasta puolestani pidän ”antirasistista” ideologiaa osavastuullisena siitä, että tasavallan koululaitos on romahtanut; koulu on muuttunut de facto epätasa-arvoiseksi juuri pakkomielteisessä vimmassaan saarnata tasa-arvon autuutta. Tämä asenne tuomitsee kaikkein osattomimmat pysyvään ulkopuolisuuteen. Uusien vähemmistöryhmien erilaisuuden kunnioittamisen tekosyyllä sekä joka käänteessä rasismia, muukalaisvihaa ja syrjintää vastaan vaahdoten nämä hyvää tarkoittavat sielut varovat vaatimasta [mamu-oppilailta] yhtään mitään ja siten tosiasiassa aiheuttavat heidän syrjäytymisensä. Tämä politiikka riistää kaupunkien nuorilta, myös heistä lahjakkaimmilta, mahdollisuuden oppia olennaisia sekä koulussa että myöhemmin yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Kaikkein vastenmielisintä tässä sekasotkussa on nähdä, kuinka sosialistit tukemalla monikultturismin ideologiaa tulevat antaneeksi uusranskalaisille erivapauden olla sopeutumatta yhteisiin normeihin. Kun ponnistelua ei enää vaadita, kun auktoriteetti antaa periksi, koulu tosiasiassa tyhmentää niitä joita sen pitäisi kehittää. Siksi koko nykyinen integraatiomalli on mietittävä uusiksi ja pysyvästi käännettävä selkä tälle ideologiselle ”antirasismille”, joka käsitteenäkin on vailla todellista merkitystä ja tyhjää täynnä. Nyt on korkein aika.          
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti