keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Jean Raspail ja "Big Other"

Käänsin Sarastukseen tällä kertaa Raspailin Figarolle antaman <haastattelun>, joka on julkaistu 3.2.2011. Haastattelun syynä oli tuolloin tapahtunut Le Camp des Saints -romaanin uudelleenjulkaisu. Tässä haastattelussa keskeisessä roolissa on "Big Other" -hahmo, jonka Raspail kehitteli nykyään kaikissa länsimaissa vallitsevan toiseuden kultin allegoriseksi personifikaatioksi ja jonka hän esitteli romaaninsa uuden painoksen esipuheessa. Hahmon nimi on tietenkin väännös Orwellin dystopiaromaanin Big Brotherista.

Big Other -läppää lukuun ottamatta tässä haastattelussa on hieman päällekkäisyyttä edellisen Raspail-käännökseni kanssa, mutta ei se mitään; tämä on tavallaan systemaattisempi ja muutenkin hieman perusteellisempi esitys Raspailia kiinnostavista teemoista. Kannattaa erityisesti panna merkille, että Raspaililla ei ole mitään sitä vastaan, että kristillisen kulttuuritaustan omaavat ihmiset eurooppalaisine geeneineen rikastuttavat "perusranskalaisuutta", ja hän jopa avoimesti myöntää sinänsä olevan totta
"että nykyinen Ranska on tulosta suurenmoisesta ja siunauksellisesta väestöjen sekoittumisesta. Galloromaanisen pohjan lomaan on tullut aineksia frankeilta, burgundeilta, viikingeiltä, visigooteilta jne. Sitten on juonteita elsassilaisilta, baskeilta, katalaaneilta, Elsassin ja Lothringenin juutalaisilta, bretoneilta, provencelaisilta jne. Lopulta tulevat vielä italialaiset, espanjalaiset, puolalaiset ja portugalilaiset juonteet: Ranska siis otti Euroopan luokseen, ja kas, tästä syntyi perusranskalaisuus." 
Kyse on siis vastaanottajamaan kulttuuriin ja lakeihin integroitumaan lähtökohtaisesti halukkaista ja kykenevistä tulijoista. Ranskan (ja miksei Suomenkin) jossain määrin kirjavien juurten myöntäminen ei tarkoita monikultturismin hyväksymistä sellaisessa muodossa kuin missä vallitseva kulttuurimarxilainen oikeaoppisuus sitä yrittää tunkea meidän kurkuistamme alas; toisaalta jossakin Hommafoorumissa riittää neandertaloideja, joiden nyanssien taju näissä kysymyksissä jättää toivomisen varaa, noin kohteliaasti ilmaistuna...   

Jutun voi lukea alkukielellä mm. <täällä>. Kyseisen Figaro-haastattelun englanninkielistä käännöstä en tällä kertaa löytänyt, ellei oteta lukuun aivan luokattoman huonoa Google-kääntäjän avulla tehtyä sepustusta parillakin amerikkalaisella sivustolla. Sen sijaan <täältä> löytyvässä englanninkielisessä jutussa Raspail puhuu jokseenkin samasta asiasta, vaikka tilaisuus onkin toinen, nim. samoihin aikoihin annettu tv-haastattelu.

2 kommenttia:

  1. Käväisin äsken Sarastuksessa ja luin Raspailin "Figaro-haastattelun" suomennoksesi. Kiitos siitä: ajatuksia herättävä haastattelu! Le Camps des Saints -romaani olisi kyllä syytä suomentaa; se olisi suuri kulttuuriteko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisihan se kulttuuriteko, mutta ei taida löytyä tästä maasta sitä kustantajaa, joka Raspailiin tarttuisi...

      Poista