lauantai 27. huhtikuuta 2013

SS-mies Horst Tappertin "synkkä menneisyys"

En ole koskaan erityisemmin pitänyt saksalaisista tv-sarjoista enkä varsinkaan saksalaisista dekkareista, joten myös etsivä Derrick jäi minulle jokseenkin vieraaksi. Siitä syystä tuore "shokkipaljastus" edesmenneen näyttelijä Horst Tappertin <"synkästä menneisyydestä"> ei sinänsä heilauta minua puoleen eikä toiseen. Mutta hiukkasen ottaa pannuun tämä yleinen taipumus hysteerisiin kohtauksiin aina kun kirjainpari SS mainitaan.

Suomalaiset lähteet eivät näytä valottavan Tappertin henkilöhistoriaa sen tarkemmin, mutta Frankfurter Allgemeine Zeitungin <jutusta>  selviää, että miehen joukko-osasto oli 1. SS-panssarikrenatöörirykmentti "Totenkopf", siis yksi kolmesta "klassisesta" Waffen-SS -muodostelmasta. Kaiken kaikkiaanhan SS-tunnusten alle ehti sodan loppuun mennessä syntyä pitkälti toistakymmentä joukko-osastoa, joista useimmat olivat ainakin paperilla divisioonan vahvuisia. SS-miesten yhteenlaskettu lukumäärä hipoi miljoonaa, ja tähän joukkoon kuului miehiä lähes kaikista Euroopan kansoista, myös suomalaisista, kuten hyvin tiedätte.

Aika yleisesti on tapana sanoa, että Waffen-SS oli "aivan eri asia" kuin "mustapukuiset keskitysleirivartijat". Itse asiassa se ei ollut (paitsi että mustia uniformuja ei käytetty enää vuoden 1939 jälkeen, ei keskitysleireillä eikä muualla). Keskitysleirivartijat kuuluivat juurikin Waffen-SS:n budjettiin, ja ainakin jonkin verran esiintyi liikennettä leiritehtävistä rintamalle tai päinvastoin. Myös tämä Tappertin joukko-osasto, siis SS-Totenkopf, oli alkuperältään leirivartijoiden yksikkö. Siis alkuperältään. Tappertin liittyessä porukkaan se ei sitä enää ollut. 

Waffen-SS syntyi vuonna 1938, kun neljä vuotta aikaisemmin perustetusta SS-Verfügungstruppesta ("käyttöjoukko") alettiin koulia lähestyvän sodan varalta rintamatehtäviin kykenevää yksikköä. Waffen-SS paisui sodan alettua varsin nopeasti, ja alkuperäinen Hitlerin henkivartiokaartin ja poliittisen poliisin ns. "yleinen SS" (Allgemeine SS) käytännössä katosi kuvasta. Toisin sanoen: sodan viimeisinä vuosina SS oli yhtä kuin Waffen-SS, eli Saksan asevoimien kova ydin.

No, onko Tappertilla siis "synkkä menneisyys"? Mistä helvetistä minä tiedän! Pelkkä jäsenyys SS:n rintamayksikössä ei tee kenenkään menneisyydestä "synkkää" (jos ei kohta ei kovin valoisaakaan). Ei myöskään Günther Grassin menneisyydestä; tämä tunnettu vasemmistokirjailijahan kuului n. 18-kesäisenä hetken aikaa SS-panssaridivisioona "Frundsbergin" rulliin. Koska Tappert astui riviin vuonna 1943 ollessaan parikymppinen, siis aikana jolloin SS-Totenkopf oli jo pitkään ollut rintamayksikkö, ei ole mitään syytä demonisoida hänen henkilöään. Waffen-SS syyllistyi toisinaan sotarikoksiin, mutta niin tekivät (toisinaan) myös Wehrmacht, Luftwaffe ja Kriegsmarine. Ja niin tekivät länsiliittoutuneiden armeijat, puhumattakaan puna-armeijasta.                   

Ennen kuin aletaan päivitellä kenenkään sodan käyneen miehen "synkkää menneisyyttä", on parasta olla käsillä henkilökohtaista todistusaineistoa juuri ko. miehestä, kuulumisen mihinkään rintamajoukko-osastoon ei pitäisi antaa oikeutta tällaisiin summittaisiin tuomioihin.

4 kommenttia:

  1. Hyvä huomautus. Ilmeisesti anglosaksista perua lienee tuo yhä jatkuva saksalaisviha ja -kammo. Jalkapalloon asti se ulottuu, kun eräiden kommenttien mukaan natsiraakalaiset ja barbaarit voittivat Espanjan jalot hidalgot aika ylivoimaisesti. Poliittinen kansainvälinen tausta tällä kaikella on, varsinkin nyt kun Saksa yrittää pitää jonkinlaista järjestystä Euroopan taloudessa - ja on muutenkin mannermaan veturi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistetaanpa vielä, että tänään liputetaan sotaveteraaneille. Muutamia suomalaisia SS-divisioona Wikingin riveissä taistelleita veteraaneja on yhä joukossamme. Kunnia heille!

      ***

      Korkeajännitys-sarja kuului lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni suuriin kulttuurielämyksiin. Tämän sotasarjakuvan taiteellinen taso vaihteli suunnattomasti, haitari ulottui aivan surkeasta kitschistä - niin surkeasta että kaltaiseni varhaispuberteettinen teini-idioottikin tajusi sen surkeuden - kohtalaisen tasokkaaseen piirrosjälkeen.

      Mutta historiakuvien kannalta tuo puhtaasti englantilaiseen formaattiin perustuva lukemisto teki sukupolveeni (60-luvulla syntyneisiin) todella tuhoisaa jälkeä. Olen varma siitä, että useimpien ikäisteni suomalaisten käsitykset niin SS-joukoista kuin Saksan asevoimista yleisemminkin ovat viime kädessä peräisin juuri Korkeajännityssarjasta (eli tuttavallisesti "korkkareista").

      Poista
  2. Bayern Munchen on tällä hetkellä aivan uskomaton joukkue. Sen voitto Barcelonasta oli ihan odotettua, joskin ei ihan noin ylivoimaisesti. Dortmundin ylivoima Real Madridia vastaan oli oikeastaan pieni pettymys. Olisi ollut hienoa nähdä loppuottelussa kuinka Bayern pieksee Real Madridin.

    VastaaPoista
  3. Oikaistaan ja täydennetään hieman sinällään oikein hyvää analyysia ja historiakertausta. Mustat univormut eivät täysin kadonneet 1939, monella Allgemeine-SS:n jäsenellä ja "Ehrenführerillä" (kunniaupseerit, Himmlerin myöntämä muodollinen SS-jäsenyys aikansa VIP-henkilöille) kun ei harmaata asua ollut käytössään. Esimerkiksi vuodelta 1942 löytyy vielä kuvia, joissa esiintyy SS-päällystöä mustassa M32-vormussa. Allgemeine-SS:n luonnehdinta henkivartiokaartiksi ja poliittiseksi poliisiksi on myös hieman harhaanjohtavaa. Todellisuudessa valtaosa Allgemeinen väestä oli osa-aikaisia SS-miehiä, verrattavissa vaikkapa aikuisikäisille suunnattuun partiojärjestöön poliittisessa korostuksella. Tapaamisia kerran, pari viikossa. Sodan aikana lisäksi väestönsuojelu- ja vartiotehtäviä kotirintamajoukkoina. Muistaakseni kuitenkin vielä 1945:kin Allgemeine-SS:n kirjavahvuus oli n. 40 000. Allgemeine-SS:stä periaatteessa erikseen olivat Sicherheitsdienst eli SD, johon kuuluivat käytännössä kaikki turvallisuuspoliisin jäsenet, joilla oli myös SS-jäsenyys (Sipo = Gestapo + Kripo yhteisnimikkeeltään) sekä Leibstandarte jo alusta alkaen (1933-). Nimenomaan Leibstandartesta alkoi Verfügungstruppeen (ja Totenkopfverbändeen) johtanut kehitys, eriytyminen osapäivä-SS:stä.

    VastaaPoista