torstai 3. maaliskuuta 2011

Vanhanen senior jälleen mieliteemansa parissa

En ole vielä ehtinyt lukea Tatu Vanhasen uusinta äo-aiheista artikkelia, mutta tunnen miehen ja hänen akateemisten kollegoidensa tekstejä entuudestani enkä odota mitään kovin mullistavaa uutta tästäkään jutusta (jos erehdyn, joku artikkeliin jo tutustunut epäilemättä ystävällisesti oikaisee minua).

Tulkoon sanotuksi, että en näe asiallisia syitä kyseenalaistaa Vanhasen teesejä. Kaikki muut, poliittisesti huomattavasti korrektimmat selitysmallit on jo ajat sitten käytetty loppuun yritettäessä ymmärtää Saharan eteläpuolisen (ja Kalaharin pohjoispuolisen) Afrikan kroonista köyhyyttä ja takapajuisuutta. Mutta: so what? Onko tätä mustien heikkoa äo-testimenestystä siltikään syytä jatkuvasti vatvoa? Mikä ihmeen pakkomielle prof. Vanhasella oikein on? Keskittyisi jo emeritusvuosiensa viettoon! 

Toivon ainakin johtavien perussuomalaisten ehdokkaiden noudattavan mahdollisimman matalaa profiilia ja pitävän mahdollisimman vähän ääntä tästä asiasta, sillä muuten pelataan vain suvaitsevaiston pussiin. 

***

Vanhasen teesit eivät itsessään tietenkään ole rasistisia, sillä nehän koskevat laajojen populaatioiden keskimääräisiä ominaisuuksia; todellisen rasismin kohteena puolestaan on aina yksilö, jota kohdellaan yleistäen pelkkänä kävelevänä stereotyyppinä, viiteryhmänsä persoonattomana edustajana. Ja sivistynyt ihminen, kristitty erityisesti, ottaa jokaisen kohtaamansa lajitoverin ainutkertaisena yksilönä - eikä tietysti muutenkaan katso ketään ylhäältäpäin sellaisten toisarvoisten ominaisuuksien nojalla kuin äly tai ulkonäkö, joita kukaan ei itse voi valita. 

Tämän kaiken pitäisi olla selvää jokaiselle. Siis pitäisi olla, mutta tuskinpa on. Pahoin pelkään Vanhasen uuden ulostulon omalta osaltaan vievän maahanmuuttoonkin liittyvää keskustelua meidän kannaltamme vahingollisille urille näin vaalien alla. (Tämän kaiken sanon siis ihan vain pahaenteisenä mutuna, itse artikkelia vielä tuntematta.)      

5 kommenttia:

  1. En usko, että perussuomalaiset lähtevät tuohon keskusteluun. Se on niin loppuun kaluttu. Ja kysymyshän noista eroista nimenomaan on: Entä sitten?

    Käsittääkseni ainoa järkevä tapa johon noita keskiarvoja voi käyttää on koulutuksen suunnittelu, jos halutaan mahdollisimman hyvä peruskoulutus koko kansalle. Jos maahanmuutto eri kansojen välillä pysyy luontevissa rajoissa, niin se ei heilauta keskiarvoja mihinkään.

    Toki nyt on niin, että maahanmuutto on monissa maissa karannut ja monissa karkaamassa käsistä, mutta se ilmenee ihan muutenkin kuin vertailemalla kansojen keskimääräisiä älykkyysosamääriä.

    VastaaPoista
  2. Et näe asiallisia syitä kyseenalaistaa Vanhasta, mutta toivot että hänen tutkimuksistaan ei puhuttaisi. Jotkut totuudet ovat siis aatteellisesti arveluttavia, ja vihjaat että Vanhasen esiintulolla olisi joitakin "tarkoituksia". Tuo juttu on todennäköisesti kirjoitettu pian Newsweekin uutisen jälkeen, ja se että se julkaistaan nyt ei merkitse muuta kuin normaalia toimituksellista viivettä.
    Tieteessä tapahtuu -lehti on poikavainajani aikoinaan perustama ja toimittama, ja se on alusta alkaen julkaissut rohkeasti myös joidenkin mielestä epämiellyttäviä tutkimuksia, Vanhasta siis, ja myös esim. Kalevi Wiikin kirjoituksia. Pitäisikö tiedelehden vaieta sellaisista tutkimustuloksista jotka eivät kaikkia miellytä?

    VastaaPoista
  3. Uudessa Kanavassa on Vanhasen arvostelu Thilo Sarrazinin kirjasta Deutschland schafft sich ab. Vanhasen suorasanaisuus on miellyttää minua. Arvostelun lopusta:

    Jossain määrin Sarrazinin esille ottamat ongelmat koskevat kaikkia Länsi-Euroopan maita, vaikka eivät ehkä yhtä paljon Suomea, jossa naiset synnyttävät yhä keskimäärin 1,8 lasta ja jossa Turkista, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien määrä on onneksi hyvin vähäinen.

    Lihavalla merkitystä varmaan nykyoloissa joku saattaisi tehdä tutkintapyynnön. Vanhanenhan oli jo kerran poliisitutkinnassa näistä lausunnoistaan.

    VastaaPoista
  4. Rydman:
    Ei tieteellisistä tutkimustuloksista tarvitse vaieta eikä onneksi olekaan vaiettu, ei myöskään tässä poliittisesti tulenarassa älykkyyskysymyksessä. Minua vain vähän väsyttää vanhan levyn veivaaminen; oletan näet - ehkä väärin? - että tässä Vanhasen artikkelissa ei ole olennaisesti mitään uutta. Melko varmaa on, että näitä tieteellisesti päteviä tuloksia tullaan käyttämään väärin. Se ei ole Vanhasen vika, en tiedä onko se kenenkään vika, mutta minua se harmittaa.

    TT on kyllä erittäin hyvä lehti, itse asiassa ehkä paras suomenkielinen yleistieteellinen referee-julkaisu.

    VastaaPoista
  5. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    - Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    VastaaPoista