maanantai 22. marraskuuta 2010

Onko paavi liian varovainen islamin uhan edessä?

Muutamassa edellisessä postauksessa käsittelemiäni topiikkeja sivuaa Figaro-lehden blogisti Ivan Rioufol uusimmassaan. Käännän ja tiivistän tähän jutun tärkeimmät pointit. Alkuteksti on luettavissa <täällä>.


"Voiko paavi Benedictuksen osoittamaa varovaisuutta radikaalin islamin [--] edessä verrata Pius XII:n varovaisuuteen natsien suuntaan? [--] 
Muslimienemmistöisissä maissa asuvien arabikristittyjen tilanne vaikeutuu päivä päivältä, heidän asemansa alistettuna dhimmi-kansana pakottaa heitä kasvavassa määrin muuttamaan maasta. Kristittyjen ahdinko selvästikin ohjaa Vatikaania varovaisuuteen solidaarisuuden osoituksissaan ja kristianofobian tuomitsemissa. Paikallisiin kristittyihin suunnatun koston mahdollisuus on todellinen. Paavilla ei ole mitään harhakuvitelmia radikaalin islamin luonteesta, hän tietää sen vaarallisuuden. Mutta huoli kristittyjen turvallisuudesta pakottaa hänet myönnytyksiin, kuten vaikkapa puolustamaan oikeutta käyttää burkhaa Euroopassa. Vastaavasti Johannes Paavali II ilmaisi arvostavansa Koraania suuresti. Tällaisen strategian riski on siinä, että se voidaan ymmärtää Kirkon antautumiseksi uhkailujen edessä."

Dilemma on sotkuinen. Näköpiirissä olevat vaihtoehdot ovat kaikki huonoja.

Onkohan Lähi-Idässä viidenkymmenen vuoden päästä enää kristittyjä? Siitä ei ole epäilystkään, että Euroopassa on viidenkymmenen vuoden päästä monin verroin enemmän muslimeja kuin nyt. Ja heidän röyhkeytensä ei tunne enää mitään rajoja.  
      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti