lauantai 14. elokuuta 2010

Kosminen "cordon sanitaire"



Pitäisi tämän Ihmiskunnan kuulemma alkaa henkisesti valmistautua lähtemään tältä planeetalta. Näin ainakin jos uskomme Stephen Hawkingia (en malta olla lisäämättä: "...ja miksipä emme uskoisi"). Hawkingin kannanotossa on ilahduttavaa se, että kovan luokan tiedemies sanoo suoraan, että nykymenolla elämä tällä pallolla muuttuu lyhyessä ajassa ihmiselle sietämättömäksi, ellei mahdottomaksi; joku vähäisempi tieteilijä (meistä humanistihuuheroista puhumattakaan) voisi leimautua turhaksi maailmanlopunprofeetaksi. Ne ilmiöt, jotka ovat viemässä ihmiskuntaa kohti tuhoa, ovat ensi kädessä teollisen vallankumouksen tuotetta, ja skientistifundamentalistit tavallisesti esittävät ongelmien ratkaisuksi mitäpä muutakaan kuin lisää tekniikkaa. Niin tekee tavallaan tietysti myös Hawking, mutta hän on yhtä kaikki realistisempi analyysissaan kuin useimmat. Mutta itse tämä visio, tämä levittäytyminen avaruuteen suhteellisesti ajatellen hyvin lyhyen ajan kuluessa, onko se mahdollinen? Jos on, onko se toivottava?

Se, mikä sci-fissä minua erityisesti viehättää, ei välttämättä ollut kirjailijoiden tähtäimessä heidän luodessaan kuolemattomia teoksiaan. Monien romaanien huikea kehitysoptimismi on näet minulle puhdasta ja riemukasta campia. Joissakin 50- tai vielä 60-luvullakin kirjoitetuissa lähitulevaisuuteen (siis juuri tähän meidän aikaamme) sijoittuvissa opuksissa Marsissa on vuonna 2000 kukoistavia siirtokuntia ja jopa vieraisiin tähtijärjestelmiin on päästy. Tieteisromaanimaakareiden kohdalla taiteelliset vapaudet ovat tietysti paljon tavallistakin laajempia, joten ei sci-fistä tämän enempää. Realistisempien skenaarioiden mukaan Mars saattaisi olla ihmisten asuttavassa kunnossa joskus vuoden 3000 paikkeilla. (Tämä vuosiluku, joka tuntuu hieman liiankin varovaiselta, perustuu Esko Valtaojan laskelmiin muutaman vuoden takaisessa Tiede-lehden artikkelissa.) Noinkohan tällä planeetalla siihen saakka jaksetaan sinnitellä? Marsin terraformaation tai ylipäätään miehitettyjen Mars-lentojen haasteet ovat kuitenkin pikkujuttu verrattuna niihin vaikeuksiin, joita tähtienvälisillä lennoilla on edessään.

On turha sanoa, että matkustaminen tämän aurinkokunnan ulkopuolelle on mahdotonta. Vastaavaa väitettiin vain vähän toistasataa vuotta sitten ihan tavallisesta lentämisestä oman planeettamme sinitaivaalla. Harva jonkun Jules Vernen visioita kuumatkoistakaan uskoi. Mahdollista tähtienvälinen matkailu ainakin teoriassa on, vaikka tietenkin tavattoman vaikeata. Mutta jos piakkoin keksitään keino siirtää järjellisen ajan kuluessa ja suhteellisen turvallisesti suuri määrä ihmisiä vieraisiin aurinkokuntiin, saattaa tällaisella retkikunnalla olla Marsin asuttajiin verrattuna yksi etu puolellaan: galaksin muista tähtijärjestelmistä nimittäin saattaa löytyä planeettoja, jotka ovat valmiiksi riittävän maankaltaisia eikä vuosisatojen terraformaatio-operaatioihin tarvitse ryhtyä. Tosin viimeisten tietojen mukaan näyttää siltä, että tällaiset kiinteät ja riittävän pienimassaiset kiviplaneetat ovat äärimmäisen harvinaisia. Sääntönä näyttäisivät olevan Jupiterin kaltaiset suuret kaasujättiläiset, joiden terraformaatio ei ole vaikeata vaan mahdotonta.

Omasta puolestani olen vakuuttunut siitä, että vaikka teoriassa olisikin mahdollista jättää tämä syntymäplaneettamme, hankkeen käytännölliset esteet ovat liian suuret; aika ei yksikertaisesti riitä. Ja minusta näin on hyvä. Meillä ei ole mitään asiaa tähtiin. Me kuolemme täällä, ja se on meille aivan oikein.

Cordon sanitaire on ranskalainen viranomaistermi, joka alun perin lienee merkinnyt jonkun tarttuvan sairauden saastuttaman alueen eristämistä ympäristöstään. Nykyisin se merkitsee mm. rikollista piirittävien poliisien vartioketjuja. Cordon sanitaireksi oli tapana sanoa maailmansotien välisenä aikana myös sitä Jäämereltä Välimerelle ulottuvaa pienten reunavaltioiden ketjua, johon myös Suomi kuului ja joka eristi läntisen Euroopan bolshevikkivallankumouksen ruttotartunnalta.

Kosmisessa mittakaavassa rutto olemme me ihmiset. Avaruuden käsittämättömät etäisyydet ovat se kosminen cordon sanitaire, joka tehokkaasti eristää meidät tälle pallolle. Jos muualla on älyllistä elämää, cordon sanitaire suojelee näitä alien-rotuja meiltä (ja tietysti myös päinvastoin). Vaikka muuta elämää ei olisikaan, cordon sanitaire on siinäkin tapauksessa siunauksellinen asia, sillä tavallaan se suojelee meitä itseltämme; tähdet eivät ole ihmistä varten!    

1 kommentti:

  1. Kerrottakoon aiheeseen liittyvä todellisuuteen ilmeisesti perustuva kertomus:

    Meksikon valtaaja Cortes poltti omien sotilaidensa ja atsteekkien nähden ne laivat joilla Cortesin joukot saapuivat Meksikoon.

    Cortes osoitti tällä teollaan että hänen joukkonsa sitoutuvat taistelemaan voittoon tai häviöön asti. Pakeneminen oli rajoitettu pois Cortesin ja hänen sotilaidensa strategioista.

    Jos laivojen polttamisen sijaan Cortes olisi vain julistanut taistelevansa loppuun asti, lupaus olisi ollut helppo myöhemmin purkaa. Lupaus olisi ollut vain lupaus ei oikea sitoumus. Lupaus muuttui sitoumukseksi kun laivat poltettiin.

    VastaaPoista