perjantai 27. elokuuta 2010

Ilmastoasiaa

Yleisesti ottaen korkealle arvostamani Pat Buchananin varjopuoli on hänen tolkuton ilmastoskeptisyytensä; tässä asiassa hän muistuttaa amerikkalaisten konservatiivien valtavirtaa vaikka monessa muussa suhteessa heistä kiitettävästi eroaa. Ilmastonmuutos on Buchananin mukaan peräti ”the hoax of the century” ks.  <Buchanin blogin> kirjaus 03.02.2010 . No, kukaan meistä ei ole täydellinen, ei edes Patrick J. Buchanan.   

Se, että ilmastonmuutoksella elämöi äänekkäimmin vihervasemmisto, ei tarkoita sitä, ettei sitä olisi syytä ottaa tosissaan. Ei edes sen, että evl.fi on innostunut kehittelemään kriittistä ilmasto-ohjelmaa, pitäisi pelottaa meitä vakavasti pohtimasta näitä kysymyksiä. Kaikillahan ei tosin voi olla sitä vuosikausien koulutusta vaativaa tietämystä, joka mahdollistaisi ilmastonmuutoksesta puhumisen omakohtaisen auktoriteetin syvällä rintaäänellä; on siis vain luotettava ns. tiedeyhteisön tuottaman tiedon pätevyyteen. Kyseisessä yhteisössä ei toki aina vallitse täydellistä konsensusta, ja sellaisissa tapauksissa maallikoiden ei auta muu kuin luottaa omaan arvostelukykyynsä kilpailevien näkemysten uskottavuudesta. Minusta skeptikot ovat useammastakin syystä vähemmän uskottavia. 

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ilmeisesti vaatisi radikaalia elämäntapamuutosta ennen kaikkea Lännessä. Olen puhunut tämän muutoksen toivottavuudesta jo toisaalla (ks. tämän blogin kirjaus ”Degrowth-liike rantautuu Suomeen” 6.6.2010). Olen todella sitä mieltä, että elintasossamme olisi varaa rajuunkin pudotukseen, noin objektiivisesti ajatellen siis. Subjektiivinen tunne ”hyvinvoinnin” äkillisestä laskusta on tietysti asia erikseen, ja juuri tähän ihmisten suuren enemmistön äärimmäiseen vastahakoisuuteen luopua saavutetusta luksuselintasosta tehokkaat ilmastopoliittiset toimenpiteet todennäköisimmin tulevat kaatumaan. Rehellinen ollakseni, en menisi vannomaan, ettei itsellenikin tulisi kovan paikan edessä pupu pöksyyn, siinä määrin hyvälle on elämässään tottunut jokainen 60-luvulla syntynyt.

Elintason vapaaehtoinen pudottaminen olisi monin tavoin siunauksellista. Vaatimattomammin elävä Länsi (tai oikeammin Pohjoinen) voisi hieman suuremmalla uskottavuudella toppuutella kehitysmaiden omia ylettömän kunnianhimoisia kasvuhaaveita. Sillä se kai on selvää, ettei planeetta kestä nykyistä läntistä elintasoa globaalissa mittakaavassa. Toisaalta erityisesti mustan Afrikan nykytila on niin surkea, että laajamittaisessa pohjoiseen suuntautuvassa emigraatiossa ei ole mitään ihmettelemistä. Jos muuttoliike halutaan pysäyttää – ja sitä kai jokainen täysijärkinen haluaa – on joko annettava täyteen ahdettujen jollien upota ihmislasteineen päivineen Välimereen tai sitten jollakin ilveellä onnistuttava vähentämään Euroopan houkuttelevuutta. Ensin mainittu ratkaisu ei voi tulla kysymykseen. Toinen taas saattaa onnistua vain jos Lännen ja Afrikan välinen elintasokuilu tasoittuu. Ja se tasoittuisi parhaiten siten että Länsi laskee elintasoaan samalla kuin Afrikka nostaa omaansa. Niin, kaikkihan ymmärtävät, että tässä puhutaan vahvasti konditionaalissa. Todellisuudessa mitään tasoitusta ei tietenkään tule tapahtumaan. Länsi ei suostu omaa elintasoaan laskemaan eikä Afrikka kykene omaansa nostamaan.        

Myös huonoja puolia Lännen kollektiivisella kestopaastolla onnistuessaankin olisi, ja ne luultavasti painavat hyviä puolia enemmän vaa’assa. On syytä ajatella elintasomme laskun vaikutusta globaaliin sivilisaatioiden väliseen kilpailutilanteeseen. Jos Afrikka, islamilainen maailma tai Intia eivät ehkä kykenekään vakavasti uhkaamaan edes köyhtynyttä Länttä, niin Kiina taatusti pystyy – ja tahtoo. Kiinan talouden kasvuluvut ovat vuosikausien ajan olleet maailman hurjimpia. Joskus se kasvu tietenkin tasaantuu, mutta mahtavatko kiinalaiset olla tyytyväisiä ennen kuin ovat päässeet Lännen rinnalle tai mieluummin ohikin? Epäilen. Haluaako joku elää maailmassa, jossa Kiinalla (olkoon ”kommunistinen” tai ei) on samankaltainen hegemonia-asema kuin USA:lla nyt? Minä en.   

Lännen elintason laskun pitäisi siis saada vastapainokseen vastaavaa pidättyvyyttä erityisesti kiinalaisten taholta. Pitäisi siis pystyä luottamaan siihen, että Keskustan Valtakunta vapaaehtoisesti leikkaa omaa kasvuaan koko planeetan yhteiseksi hyväksi. Joko alkaa naurattaa? Jonkin verran Kiinan historian ja kiinalaisen mentaliteetin tuntemusta riittää osoittamaan Lännen peliteoreettisen aseman tässä kuviossa toivottomaksi.

Siis: Elintason vapaaehtoisen laskemisen voi unohtaa. Ehkä piakkoin kuitenkin keksitään jokin saastuttamaton ja turvallinen energiamuoto. Sellainen tosin olisi keskiajan alkemistien viisasten kiveen verrattava innovaatio.      

3 kommenttia:

  1. Kiinan hallitus joutuu juuri nyt valitetavasti myötäilemään keskiluokkaa. Yhden lapsen politiikka on pakko purkaa eläköitymisen ongelmien edessä - jonkun pitää takoa tulosta harmaiden pantterien ehtoon turvaksi. Ja muutenkin kiinalaista keskiluokkaa kiinnostaa eniten se elintaso kaiken muun sijaan. Pelit ja vehkeet pitää olla, summittaisista virkamiesten ja teollisuuspamppujen teloituksista viis. Yhtälöön vielä suuret kivihiilivarannot, halpaa energiaa.

    Kiinan hallitus taiteilee välittömien uhkiensa kanssa - sitä huolettaa vallan ylläpito hyvin lyhyellä tähtäimellä. Ongelma on sama kuin Venäjällä, jossa laajempi epästabiilius ilmastonmuutoksen seurauksena jää miettimättä, kun ollaan kiinni tässä ja nyt.

    Demokratiat ovat hitaita sotimaan. Autoritääriset ovat huonoja pitkäkestoisiin, ihmisten mukavuuksia leikkaaviin muutoksiin ja soputumiin.

    VastaaPoista
  2. Vuonna 1870 ilmaston keskilämpötila oli 286 Kelvinastetta, nyt 287 K. Vuonna 1870 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 290 ppm, nyt 390. Hiilidioksidin määrä on noussut noin 33%, lämpötila noin 0,5%. Aika voimakas riippuvuus, vai mitä?

    VastaaPoista
  3. Samoilla linjoilla.

    Ainoa mikä Euroopan - tai ihmiskunnan - voi pelastaa on oikeastaan jokiin ennakoimaton ilmiö. Sivuvaikutus tms.

    Ennakoimattomia ilmiöitä on onneksi tapahtunut niin paljon että tulevaisuuden ennakoimattomuuden voi melkein katsoa olevan historian punainen lanka.

    Valitettavasti se ei kuitenkaan ole aivan noin. Jokainen suuri systeemi / sivilisaatio joka tänne maailmaan on tullut on jossain vaiheessa romahtanut.

    Globaalin systeemin romahdus on eittämättä pahempi kuin jokin muu romahdus.

    VastaaPoista